Eilen kävin vyöhyketerapiassa - ah se on niin ihanaa. Nautin suunnattomasti siitä ja en vaihtaisi sitä pois mistään hinnasta. Tunnen olevani kokonaisvaltaisesti käsittelyssä ja huomaan voivani siitä hyvin. Erityisiä "kremppoja" minulla ei varsinaisesti ole mutta joka kertaa terapeuttini huomaa minulla ns. ajattelustressiä. Ja sitähän minulla on - jatkuvasti !
On vaikeata hillitä sitä kun olen tällainen touhupetteri, aina sata asiaa mielessä ja tuhat rautaa tulessa. Milloin oppisin rauhoittumaan ja vaan nauttia pelkästään olemisesta?
Huomiseen,
Lotta
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar